Seuraavassa ensimmäisiä pöytäkirjatekstejä nuorisoseuran perustamisesta 1900 – luvun alusssa.
Kimopyölin Nuorisoseuran perustaminen:
”Pöytäkirja tehty Kimopyölissä Nuorisoseuran perustavassa kokouksessa 22 päivä marraskuuta v. 1901 valmistavan toimikunnan jäsenet olivat kaikki saapuvilla, nimittäin Johannes Ollila, Matti Ollila, Johannes Tähtinen, Wiktor Hemmilä, E. Salmenvuori, Hilma Yrjölä ja Hilda Lehtinen
Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin E. Salmenvuori ja pöytäkirjuriksi Wiktor Hemmilä.
1 §.
Kun puheenjohtaja ensin lyhyesti teki selkoa nuorisoseurojen tarkoituksesta, ja kun vielä muutamia puheenvuoroja oli käytetty. Päätettiin yksimielisesti perustaa Nuorisoseura Kimopyöliin
2 §.
Päätettiin yhdistää nuorisoseura Kyminlaakson Nuorisoyhdistykseen
3 §.
Walittiin puheenjohtaja E. Salmenvuori Kyminlaakson Nuorisoyhdistykseltä kysymään voisiko seuramme päästä haaraosastoksi mainittuun yhdistykseen, ja pyytämään siltä mallisääntöjä y.m. tarkempia tietoja seuran perustamista koskevissa asioissa.
4 §.
Heti kun Kyminlaakson Nuorisoyhdistykseltä saadaan tarkemmat tiedot ja saapuu mallisäännöt: päätettiin pitää kokous, jossa laaditaan säännöt nuorisoseuralle y. m.
Aika ja paikka kuin edellä
Kokouksen puolesta.
- Salmenvuori / W. Hemmilä ”
(Näillä pöytäkirjan merkinnöillä alkoi nuorisoseuratoiminta Kimonkylässä v.1901, asiaa oli valmisteltu jo muutama päivä aikaisemmin, kuten merkinnöistä ilmenee. Kysymystä oli tosin viritelty esille jo n. vuosi aiemmin kauppias Keinäsen toimesta*), mutta silloin aika ei ollut vielä otollinen seuran perustamiselle. Jostakin syystä seuran perustamisajankohdaksi on määritelty 6.1.1902, vaikka kokous- ja muuta toimintaa sekä toimiva johtokunta olivat olemassa jo marraskuussa edellisenä vuonna. Arvioida tietysti voi että seura katsottiin todella olemassa olevaksi vasta kun avausjuhla 6.1.1902 oli toimeenpantu.
*) Y. Katajala mainitsee tämän seuran 20 v. historiikissa.)
25.11.1901 kokous:
”Pöytäkirja pidetty Kimopyölissä Nuorisoseuran perustavassa kokouksessa 25 päivä marraskuuta 1901. Valmistavan toimikunnan jäsenistä olivat saapuvilla seuraavat: J. Ollila, M. Ollila, J. Tähtinen, V. Hemmilä, A. Katajala, E. Salmenvuori, E. Pietala ja Hilma Yrjölä. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin E. Salmenvuori ja kirjuriksi E. Pietala
1§.
Tarkastettiin viime kokouksen pöytäkirja ja muistutuksetta hyväksyttiin.
2§.
Kyminlaakson Nuorisoyhdistyksen lähettämistä mallisäännöistä laadittiin seuralle paikkakunnan olojen mukaan soveltuvat säännöt.
3§.
Annettiin kirjurin toimeksi lopullisesti laatia ja puhtaaksi kirjoittaa säännöt ensi kokouksen tarkastettavaksi.
4§.
- Salmenvuori velvoitettiin kirjoittamaan pyyntökirja ja hankkimaan kolmen henkilön nimikirjoitukset sen alle.
5§.
Seuraava kokous päätettiin pidettäväksi sunnuntaina 1 päivä joulukuuta 1901 Ollilassa kello 5 j. p. p.
Laptreskin Kimopyölissä 25 päivä marraskuuta v. 1901
Pöytäkirjan vakuudeksi
Emil Pietala
kokouksen kirjuri
(Nuorisoseuran nimi Walon Säde esiintyy ensimmäisen kerran 22.12.1901 kokouksen pöytäkirjassa. Tässä kokouksessa luettiin myös seuran säännöt ja vahvistettiin jäsenmaksuksi 1 markka*) vuodelta, jota saa maksaa neljästi vuotessa ei kuitenkaan 25 penniä pienemmissä osissa)
*) (jäsenmaksun raha-arvo vuoden 2004 rahassa ~ 22 mk eli 3,7 € )
22.12.1901 valittu ensimmäinen johtokunta
Salmenvuori E, esimies 4.7.-02 saakka E. Pietala tästä lähtien
Yrjölä Hilma
Pietala Emil, varapuh.joht. 4.7.-02 saakka, J. Rekola tästä lähtien
Ollila Matti, kirjuri
Mäkelä Johan, rahastonhoitaja
Takala Fiinu
Hemmilä Wiktor
Lehtinen Hilda
Tähtinen Johannes
—————————————————————————————————————
TALON VIHKIJÄISJUHLAN ILMOITUS UUSMAALAINEN LEHDESSÄ 20.8.1909
LAHTI-LEHDEN ”SELOSTUS” TALON VIHKIJÄISJUHLASTA 2.9.1909
Seitsemän vuotta tulee Lapinjärven Kimonkylän nuorisoseura ,,Valonsäde” jo toimineeksi. Ja viime sunnuntaina vihittiin tarkoitukseensa sen vastavalmistunut uhkea oma koti.
,,Valola” sijaitsee aivan Kimonkylän kansakoulun vieressä, jonkun kymmenen metrin päässä maantiestä, jolta talolle johtaa soma hiekoitettu käytävä. Vihkimäjuhlallisuuksien kunniaksi oli käytävä koivuilla kaunistettu. Taloon päästään maantien puolelta pääovesta. Ensin on vastassa eteinen, josta oikealta johtaa ovi juhlasaliin, perältä ravintolahuoneeseen ja vasemmalta luukut vaatteiden säilytyshuoneeseen. Ravintolahuoneesta päästään vasemmalta vaatteidensäilytyshuoneeseen, perältä keittiöön ja oikealta juhlasaliin. Vaatteidensäilytys huoneesta johtavat portaat vinnille, joka on hyvin avara ja jota vastaisuudessa tullaan käyttämään varastohuoneina y. m. luultavasti sinne myöskin sijoitetaan pukuhuoneet näyttelijöitä varten. Keittiön vieressä on varastohuone jonne ovi johtaa keittiöstä. Samoin päästään keittiöstä suoraan näyttämölle ja ulos toisen eteisen kautta. Näyttämö on juhlasalin kokoon verraten tilava. Juhlasali aistikas ja valoisa. Talon pituus on runsaasti 17 m., leveys 14 ½ m. ja korkeus kivijalan päältä räystääseen 5 m.
Talon peruskivi laskettiin syksyllä vuosi takaperin. Pari valmista rakennusta ostettiin aluksi hirsivaroiksi. Ne ajettiin paikalle talkoilla ilmaiseksi. Samoin on ilmaiseksi paikalle tuotu tiilet, kivijalkakivet y. m. tarvitut ainekset joten , yhdellä sanalla sanoen kaikki ajotyö on suoritettu ilmaiseksi. Samoin ovat paikkakuntalaiset tarveaineiksi ilmaiseksi lahjoittaneet joukon uusia hirsiä y. m. Ja kaikin puolin ovat paikkakuntalaiset yhteisvoimin ja innolla puuhanneet nuorisoseuralleen oman ajanmukaisen kodin aikaansaamiseksi. Paljon työtä on ilmaiseksi sen hyväksi uhrattu, paljon aineellisestikin talopuuhaa ilmaiseksi avustettu. Talon piirustukset oli laatinut rakennusmestari Stenius Lapinjärveltä. Hän myöskin on talon urakalla rakentanut. Viime sunnunt. oli kuten sanottu,,,Valolan” vihkiäisjuhla, jonka yhteyteen oli järjestetty arpajaiset ja iltama. Yleisöä oli juhlille kerääntynyt runsaasti, ei ainoastaan oman pitäjäläisiä, vaan myöskin Iitistä, Artjärveltä ja Myrskylästä.
Itse vihkiäisjuhla alkoi klo 2 tienoissa päivällä. Kun Pernajan torvisoittokunta aluksi oli soittanut useita kappaleita, laulettiin yhteisesti torvisoiton säestyksellä virsi ,,Jumala ompi linnamme” , jonka jälkeen yleisön tervetulleeksi lausui nuorisoseuran esimies hra Martti Kiviranta. Sen jälkeen nuorisoseuran sekakuoro opettajatar Fredrika Väänäsen johdolla lauloi muutamia hengellisiä lauluja ja sepittämänsä juhlarunon, joka oli julkaistuna lehtemme viime tiistain numerossa, lausui puutarhuri Väinö Lehtonen. Juhlapuheen piti toimittaja F. O. Viitanen, Lahdesta, toivoen valmistuneelle talolle korkeimman siunausta. Puheen jälkeen laulettiin torvien säestyksellä yhteisesti virsi,,Oi Herra siunaa Suomen kansa.” Vielä oli vihkiäisjuhlan ohjelmassa runonlausuntoa, jota esitti opettajatar Hilja Mattila, seuran sekakuoron laulua useampaankin kertaan y. m. Seuran ensimmäinen esimies E. salmenvuori Nurmijärveltä oli lähettänyt juhlaan tervehdyskirjelmän, joka juhlassa luettiin.
Ohjelmanumeroiden välillä myytiin arpoja. Jokseenkin hyvin tekivätkin arvat kauppansa, mutta kun arpoja oli paljon, täytyi sentään loput illalla myydä huutokaupalla. Voittoja oli runsaasti, ylipäänsä hyviä, joukossa useita sangen arvokkaitakin. Erikoista mainitsemista ansaitsevat nuorisoseuran naisten valmistamat sirot käsityöt.
Iltama alkoi torvisoitolla ja yhteislaululla. Sen jälkeen piti toimittaja F. O. Viitanen puheen nuorisoseuraliikkeen tarkoituksista ja päämääristä. Näytelmäkappaleena esitettiin Matti Kurikan kirjoittama 4-näytöksinen ”Viimeinen ponnistus”. Kappale, maalaisoloihin nähden, näyteltiin hyvin ja näyttivät katsojatkin erityisesti siihen kiintyneiltä. Puutarhuri Väinö Lehtonen piti esitelmän raittiudesta. – Iltama päättyi vilkkaaseen karkeloon.